Kemiönsaaren hylkypuisto
Garpen 1 & Keulakuvahylky
Garpen 1
Sijaintipaikka on Hangon läntisellä selällä Garpgrunden-saariryhmään kuuluvasta Garpenin saaresta noin 450 metriä länsi-lounaaseen.
Paikalla on puurunkoisen aluksen hylky, jonka pituus on 30–35 metriä ja leveys noin 11 metriä. Alus on ollut kaksimastoinen ja kupariverhottu. Aluksen oletetaan olevan peräisin 1800-luvun jälkipuolelta siitä löytyneiden esineiden (mm. posliinia ja mustepulloja) perusteella.
Hylky on tunnettu jo 1960-luvulla. Hylystä nostettuja esineitä on Hangon museon kokoelmissa. www.hylyt.net:n tietojen mukaan Garp-luotojen alueelle haaksirikkoutui lokakuussa 1847 englantilainen priki Conservativ, jonka hylky ja apuveneet huutokaupattiin seuraavana kesänä Tammisaaressa. Haaksirikon sattuessa alus oli painolastissa matkalla Glasgowsta Kronstadtiin. Aluksen päällikkö ja viiden hengen miehistö pelastuivat haaksirikosta.
Kohteen tiedot Kulttuuriympäristön palveluikkunassa
ㅤ
Keulakuvahylky
Sijaintipaikka on Hangon läntisellä selällä Hankoniemen kärjestä luoteeseen Trehålskäretin eli Tryhålskäretin eteläpuolella noin 200 metrin päässä rannasta noin 15–18 metrin syvyydessä.
Kyseessä on kaksimastoisen purjelaivan hylky, jonka pituus noin 28 metriä ja leveys 7 metriä. Hylyn runko on melko ehjä ja pystyssä. Suurin osa kansilaudoituksesta on irronnut ja siirtynyt pois paikoiltaan ja kansilautoja roikkuu hylyn rungon ulkopuolella.
Hylyn oletetaan olevan englantilainen priki Osborn & Elisabeth, joka rakennettiin Englannissa Ramsgatessa 1857 ja joka haaksirikkoutui syyskuussa 1873 matkalla Lontoosta Kronstadtiin. Aluksen kapteenin nimi oli Wright ja miehistöön kuului kahdeksan miestä. Alus oli upotessaan painolastissa. Hylyn taustaa arkistolähteistä ovat selvittäneet ainakin Pertti Hyvärinen ja Veli-Pekka Paatero. Mauri Koski on tehnyt hylystä pienoismallin. Lloydsin rekisterin mukaan aluksen pituus oli 94,0 jalkaa, leveys oli 23,0 jalkaa ja syväys 13,0 jalkaa.
Hylky on ollut 1980-luvulta lähtien harrastajasukeltajien sukelluskohteena. Kutsumanimensä se on saanut naishahmoisesta keulakuvasta, joka putosi paikaltaan kesällä 2001. Keulakuva on nostettu ja konservoitu. Se on sijoitettu Suomen merimuseon näyttelyyn Merikeskus Vellamoon Kotkaan.
Hylky on kärsinyt muun muassa varomattomasta ankkuroinnista, ja sen kunto on vuosien mittaan huomattavasti heikentynyt. Monet sukeltajat ovat ajan kuluessa tiedottaneet Museovirastolle havaitsemistaan muutoksista hylyssä. 2013 hylky poijutettiin yksityisen tahon toimesta kolmeksi vuodeksi tavoitteena vähentää hylyn vahingoittumista ja kulumista sukellustoiminnan seurauksena.
Hylky kuului 2017–2019 Viron, Ruotsin ja Suomen yhteiseen BALTACAR-hankkeeseen, joka pyrki vedenalaisen kulttuuriperinnön turismipotentiaalin hyödyntämiseen. Aktiivisena sukelluskautena hylyllä on poiju veneiden kiinnittymistä ja sukeltajien laskeutumista varten. Hylyllä on myös vedenalaisia opaskylttejä.