Borstö 1
Sijaintipaikka on Saaristomerellä noin 3,5 meripeninkulmaa entisen Nauvon kunnan Borstön kylän eteläpuolella. Hylyllä on ollut ympäristöhallinnon muinaismuistolain perusteella määräämä suoja-alue vuodesta 1999 lähtien. Suoja-alueella ei saa sukeltaa eikä ankkuroitua ilman Museoviraston myöntämää lupaa. Hylyn sijaintipaikka on Saaristomeren kansallispuiston alueella.
Noin 25 metriä pitkä ja 6 metriä leveä purjealuksen hylky, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Runko on säilynyt hyvin. Alus oli tammesta rakennettu kaljuutti-tyyppinen kolmimastoinen alus. Mastojen alimmat osat ovat edelleen pystyssä. Hylky löytyi 1950-luvulla kalastajien antaman tiedon perusteella.
Pitkään hylyn ajateltiin olevan St. Michel -niminen (suomeksi St. Mikael) laiva. Nauvossa rantaan ajautuneen arkun sisältöä huutokaupattiin Turussa 1748. Arkku oli joutunut mereen todennäköisesti syksyllä 1747, ja sen oletettiin sisältönsä perusteella olevan peräisin ulkomaisesta kauppa-aluksesta. Borstön hylystä löydettiin mm. hevoskärryt ja runsaasti ylellisyystavaraa, kuten taskukelloja, nuuskarasioita ja posliinia, ja aarrelaivan maineen saaneesta hylystä kirjoitettiin useita lehtiartikkeleita.
Tohtori Christian Ahlström tutki 1970-luvun alussa arkistolähteitä ja löysi Tanskan Juutinrauman tullin arkistoista 4.12.1747 päivätyn kirjeen, jossa pyydettiin hevoskärryjä koskevaa tullimaksua takaisin. Hän löysi myös alusta koskevan tulliasiakirjan, johon oli kirjattu arvokasta kappaletavaraa. Näiden asiakirjojen ja hylystä löytyneiden esineiden perusteella oletettiin hylyn olevan Venäjän lipun alla purjehtinut St. Michel.
Hylyllä on järjestetty useita kenttätutkimuksia 1960-luvun alun ja 1990-luvun välillä. Hylystä tutkimusten yhteydessä nostettuja esineitä on Museoviraston Suomen kansallismuseon/Suomen merimuseon kokoelmissa, ja osa niistä on esillä Suomen merimuseon päänäyttelyssä merikeskus Vellamossa Kotkassa.
Hylystä on julkaistu 2005 kirja S:t Mikael 1747 ja artikkeleita (ks. lisätiedot). 2010-luvulla tehtyjen arkistoselvitysten jälkeen (Riikka Alvik, Yrjö Kaukiainen) käsitys hylyn identifikaatiosta on muuttunut, eikä laivan nimestä ole tietoa. Sen sijaan, että laiva olisi ollut tulossa Hollannista Juutinrauman tullin ohi, se on voinut olla tulossa jostain Itämeren satamasta, kuten Lyypekistä.